Sisältökalenteri on yksi niistä asioista, josta puhutaan paljon mutta joka jää monessa yrityksessä puolitiehen. Tehdään kaunis Excel, täytetään se innolla tammikuussa ja huomataan huhtikuussa, että arki on ajanut sen ohi. Tässä artikkelissa käymme läpi, miten sisältökalenteri rakennetaan niin, että se todella palvelee yritystäsi eikä jää pölyttymään.
Miksi sisältökalenteri kannattaa tehdä
Ilman suunnitelmaa sisällöntuotanto on reaktiivista. Julkaistaan silloin kun muistetaan, aiheita keksitään viime hetkellä ja kokonaisuus jää hajanaiseksi. Tämä näkyy seuraajille, vaikka he eivät osaisi sitä sanoiksi pukea.
Sisältökalenteri tuo rytmin ja tarkoituksen tekemiseen. Se auttaa näkemään etukäteen, onko tuleva kuukausi tasapainoinen: onko mukana sekä myyntiä tukevaa sisältöä että yleisöä palvelevaa, informatiivista materiaalia. Kalenteri myös helpottaa resurssien hallintaa, kun tiedät hyvissä ajoin, mitä on tulossa ja kenen pitää tehdä mitä.
Hyvän sisältökalenterin rakenne käytännössä
Sisältökalenterin ei tarvitse olla monimutkainen. Tärkeintä on, että se sisältää muutaman perustiedon jokaisesta julkaisusta:
- Julkaisupäivä tai viikko
- Kanava, kuten Instagram, LinkedIn tai uutiskirje
- Sisältötyyppi, esimerkiksi video, kuva, kuvakaruselli tai teksti
- Aihe tai otsikko lyhyesti
- Vastuuhenkilö ja deadline materiaalin toimitukselle
- Status, kuten suunniteltu, tuotannossa tai julkaistu
Näillä tiedoilla pääsee jo pitkälle. Työkalu voi olla Google Sheets, Notion, Trello tai mikä tahansa, joka sopii tiimisi työtapaan. Ei kannata käyttää viikkoa työkalun valintaan: aloita yksinkertaisesti ja kehitä kalenteria sen mukaan, mikä arjessa toimii.
Kuinka paljon ja kuinka usein kannattaa julkaista
Tähän kysymykseen ei ole yhtä oikeaa vastausta, mutta muutama käytännöllinen ohjenuora auttaa. Tasaisuus voittaa tiheyden lähes aina. On parempi julkaista kolme kertaa viikossa johdonmukaisesti kuin seitsemän kertaa yhden viikon ja sitten ei mitään kahteen viikkoon.
Pk-yritykselle realistinen tahti Instagramissa voi olla kolmesta viiteen julkaisua viikossa, kun mukaan lasketaan storyt. LinkedInissä kaksi tai kolme kertaa viikossa riittää hyvin. Uutiskirje kerran tai kahdesti kuussa pitää brändin mielessä ilman, että se alkaa tuntua häiritsevältä.
Tärkeämpää kuin määrä on kuitenkin se, että julkaisut palvelevat jotain tarkoitusta. Jokaisen julkaisun kohdalla kannattaa kysyä: mitä tämä antaa lukijalle tai seuraajalle, ja miten se liittyy yrityksemme tavoitteisiin.
Sisältöideat kalenteriin: mistä niitä löytyy
Monilla yrityksillä on enemmän ideoita kuin he uskovat. Hyviä lähteitä ovat asiakkaiden usein kysymät kysymykset, ajankohtaiset tapahtumat omalla toimialalla, tuotanto- tai palveluprosessin vaiheet, henkilöstön arki ja osaaminen sekä sesongit ja vuodenajat.
Sisältökalenteriin kannattaa varata myös joustoa. Kaikki julkaisut eivät voi olla tarkkaan ennalta suunniteltuja, koska ajankohtaiset asiat tarjoavat usein hyviä mahdollisuuksia reagoida nopeasti. Noin 70 prosenttia sisällöstä voi olla ennalta suunniteltua ja loput jätetään tilaa spontaanimmalle tekemiselle.
Näin otat kalenterin oikeasti käyttöön
Suurin virhe on tehdä kalenteri kerralla kolmeksi kuukaudeksi ja odottaa sen toimivan itsekseen. Kalenteri elää, ja se vaatii säännöllistä tarkastelua.
Käytännössä toimii hyvin kuukausittainen suunnitteluhetki, jossa käydään läpi tuleva kuukausi pääpiirteittäin, sekä viikottainen lyhyt katselmus, jossa varmistetaan että materiaalit ovat valmiina. Jos olet yksin vastuussa sisällöistä, tee nämä hetket itsellesi kalenteriin kuten minkä tahansa muun tärkeän kokouksen.
Mittaa myös tuloksia. Katso muutaman kuukauden jälkeen, mitkä julkaisut ovat saaneet eniten huomiota, kommentteja tai klikkauksia. Näitä havaintoja kannattaa käyttää seuraavan kauden suunnittelussa.
Jos sisältöstrategia ja kalenteri tuntuvat vielä hankalilta rakentaa yksin, Maitomedia auttaa mielellään. Voit ottaa meihin yhteyttä matalalla kynnyksellä ja katsotaan yhdessä, millainen rakenne sopii juuri sinun yrityksellesi.