Pienyrityksen verkkosivut: mistä aloittaa, mitä ne vaativat ja miten projekti etenee

Pienyrityksen verkkosivut vaativat kolme asiaa: päätökset siitä mitä myydään ja kenelle, sisällöt eli tekstit ja kuvat, sekä teknisen toteutuksen. Näistä kolmesta tekniikka on yleensä nopein ja sisältö hitain. Kun yrittäjä kysyy "kauanko sivut kestävät", vastaus riippuu käytännössä siitä, kuinka nopeasti palvelukuvaukset, hinnoittelun periaatteet ja kuvat saadaan kokoon.

Tämä artikkeli on kirjoitettu hankinnan näkökulmasta. Käymme läpi, mitä yrittäjän pitää itse päättää ja toimittaa ennen kuin sivuja voi tehdä, mitä eroa on yksisivuisella esittelysivulla, palvelusivustolla ja verkkokaupalla, miten projekti etenee viikkotasolla ja mistä kustannukset muodostuvat. Lopussa on lista kysymyksiä, jotka kannattaa esittää toimittajalle ennen sopimusta.

Jos etsit tarkempaa listausta yksittäisistä elementeistä eli siitä mitä sivuilla pitää olla sivu sivulta, lue myös pienyrityksen verkkosivujen tarkistuslista. Tämä teksti keskittyy projektin läpivientiin ja päätöksiin.

Milloin pienyritys tarvitsee verkkosivut ja milloin some riittää hetken

Some riittää hetken, jos myynti syntyy suosituksista ja asiakas tekee ostopäätöksen keskustelemalla kanssasi. Esimerkiksi aloittava kampaaja tai remonttiyrittäjä voi saada ensimmäiset kuukaudet täyteen Instagramista ja Facebook-ryhmistä ilman omia sivuja.

Verkkosivut alkavat maksaa itsensä takaisin silloin, kun asiakas haluaa tarkistaa jotain ennen yhteydenottoa: hinnoittelun periaatteet, toimialueen, aukioloajat, referenssit, y-tunnuksen tai sen, teetkö juuri sitä työtä jota hän tarvitsee. Somessa nämä tiedot hautautuvat vanhojen julkaisujen alle. Sivuilla ne ovat yhdessä paikassa ja löytyvät Googlesta silloinkin, kun et ole itse julkaissut mitään kolmeen viikkoon.

Toinen selkeä kynnys on hakukoneliikenne. Kun joku Espoossa hakee "sähköasentaja Espoo", somesi ei näy hakutuloksissa käytännössä lainkaan. Oma sivusto voi näkyä, jos se on rakennettu niin että Google ymmärtää mitä teet ja missä. Tästä lisää myöhemmin ja tarkemmin hakukonenäkyvyyden sivullamme.

Kolme tasoa: yksisivuinen esittelysivu, palvelusivusto ja verkkokauppa

Suurin osa turhista kustannuksista syntyy siitä, että ostetaan väärän kokoinen sivusto. Kannattaa valita taso sen mukaan, montako eri palvelua myyt ja tarvitseeko asiakas maksaa verkossa.

• Yksisivuinen esittelysivu: yksi pitkä sivu, jossa on esittely, palvelut lyhyesti, hinnoittelun periaate, muutama referenssi ja yhteydenottolomake. Sopii yhden palvelun yrittäjälle, esimerkiksi valokuvaajalle tai hierojalle. Sisältöä tarvitaan noin 400-800 sanaa ja 5-10 kuvaa.
• Palvelusivusto: etusivu, oma sivu jokaiselle päätuotteelle tai palvelulle, meistä-sivu, referenssit, yhteystiedot ja usein blogi. Sopii yritykselle, jolla on 3-8 erilaista palvelua tai useampi asiakasryhmä. Tämä on selvästi yleisin taso pk-yrityksissä. Sisältöä tarvitaan tyypillisesti 6-12 sivun verran.
• Verkkokauppa: tuotetiedot, varastosaldot, maksutavat, toimitustavat, palautusehdot ja tilausten käsittely. Verkkokauppa on liiketoiminnan järjestelmä, ei vain sivusto. Älä osta sitä vain varmuuden vuoksi, jos et vielä myy tuotteita verkossa.

Mitä sivuilla pitää olla, jotta kävijästä tulee yhteydenotto

Kolme asiaa ratkaisee, tuleeko sivuilta yhteydenottoja. Ensimmäinen on selkeys: kävijän pitää ymmärtää viidessä sekunnissa mitä myyt, kenelle ja missä. "Laadukkaita kokonaisratkaisuja" ei kerro mitään. "LVI-huolto ja putkiremontit taloyhtiöille Helsingissä ja Espoossa" kertoo.

Toinen on hinnoittelun jokin taso. Sinun ei tarvitse julkaista hinnastoa, mutta anna asiakkaalle haarukka, lähtöhinta tai esimerkkiprojektin kokonaisuus. Ilman mitään hintavihjettä osa kävijöistä poistuu ja loput kysyvät tarjousta, joka ei koskaan sovi budjettiin. Käytännössä hintatiedon lisääminen vähentää turhia yhteydenottoja ja lisää käyttökelpoisia.

Kolmas on yhteydenoton helppous. Puhelinnumero ja sähköposti näkyville ylänavigaatioon, lomake jokaisen palvelusivun loppuun ja lupaus siitä milloin vastaat. Lomakkeessa 3-5 kenttää riittää: nimi, yhteystieto, mitä tarvitsee. Jokainen ylimääräinen pakollinen kenttä pudottaa täyttäjiä.

Sisältö on hidastava tekijä: mitä yrittäjän pitää itse toimittaa

Tässä kohdassa projektit venyvät. Toteutus voi olla teknisesti valmis viikossa, mutta jos palvelukuvaukset ovat kesken, sivusto seisoo kuukauden. Kannattaa siis päättää heti alussa, kirjoitatko tekstit itse vai ostat ne.

Yrittäjän oma osuus on tyypillisesti tämä:

• Päätökset: mitkä palvelut ovat sivuilla, missä järjestyksessä ja mikä on tärkein toimenpide jonka haluat kävijän tekevän.
• Tekstien lähtötiedot: mitä palvelu sisältää, kenelle se on, mitä se maksaa suunnilleen, miten prosessi etenee ja mitä asiakkaat yleensä kysyvät.
• Kuvat: mieluiten omia kuvia työstä, tiloista ja ihmisistä. Kuvapankkikuvilla pärjää, mutta ne eivät erotu. Muutama kuvaustunti tuottaa yleensä käyttökelpoista materiaalia myös someen.
• Logo ja ilme: logo vektorimuodossa, väri- ja fonttitiedot jos on. Jos ilmettä ei ole, se kannattaa tehdä ennen sivuja, ei jälkeen. Katso visuaalinen suunnittelu.
• Domain ja tunnukset: verkkotunnus, sen hallintapaneelin tunnukset, mahdollinen nykyinen webhotellitili ja Google-tilit. Jos vanha sivusto on toimittajan hallussa eikä sinulla ole tunnuksia, selvitä ne ajoissa.
• Yritystiedot: y-tunnus, virallinen nimi, laskutustiedot, toimialue, aukioloajat ja tietosuojaan liittyvät perustiedot.

Jos tekstien kirjoittaminen ei etene

Yleisin ratkaisu on haastattelu. Puolen tunnin puhelu palvelusta tuottaa raaka-aineen, josta kirjoittaja tekee sivun tekstin. Yrittäjä tarkistaa ja korjaa faktat. Tämä on lähes aina nopeampaa kuin odottaa, että yrittäjä löytää illalla aikaa kirjoittaa. Sisällön tuottamisesta ja ylläpidosta voi lukea lisää sisällöntuotannon sivulta.

Rakenne ja navigaatio: miten palvelut ja yhteystiedot asetellaan

Pk-yrityksen sivustolla navigaatiossa riittää 4-6 kohtaa. Tyypillinen toimiva rakenne on Palvelut, Referenssit, Meistä, Yhteystiedot ja tarvittaessa Blogi. Palvelut-valikon alle tulevat yksittäiset palvelusivut.

Yksi palvelu, yksi sivu. Tämä on tärkeä sääntö sekä myynnin että Googlen kannalta. Jos tarjoat sekä muuttosiivousta että viikkosiivousta, ne ovat eri hakuja ja eri asiakkaita. Yhdellä sivulla, jossa on kaikki, kumpikaan ei löydy kunnolla eikä vakuuta.

Yhteystiedot kuuluvat kolmeen paikkaan: ylänavigaatioon, jokaisen sivun alaosaan ja omalle yhteystietosivulle. Jos sinulla on toimipiste, lisää osoite, kartta ja saapumisohje. Jos teet työtä asiakkaan luona, kerro toimialue kunnittain, esimerkiksi Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Se auttaa sekä asiakasta että paikallista hakunäkyvyyttä.

Löydettävyys Googlesta: mitä tehdään jo rakennusvaiheessa

Sivusto voi olla kaunis ja silti täysin näkymätön. Hakukonenäkyvyys ei ole julkaisun jälkeen lisättävä ominaisuus, vaan se syntyy rakenteesta ja teksteistä. Rakennusvaiheessa tehdään vähintään nämä: valitaan jokaiselle sivulle oma hakusana ja aihe, kirjoitetaan otsikot ja sivukuvaukset niiden mukaan, varmistetaan että jokainen palvelu on löydettävissä yhdellä klikkauksella etusivulta ja luodaan sivukartta.

Käytännössä pieni sivusto kilpailee paikallisilla hauilla. Se tarkoittaa, että palvelun nimi ja paikkakunta esiintyvät luontevasti otsikoissa ja leipätekstissä, Google Business -profiili on ajan tasalla ja sivustolta löytyy vastauksia kysymyksiin, joita asiakkaat oikeasti hakevat.

Uudelta sivustolta ei kannata odottaa hakuliikennettä ensimmäisenä kuukautena. Realistinen aikajänne paikallisilla hauilla on 3-6 kuukautta, ja se edellyttää että sivustolle lisätään sisältöä julkaisun jälkeenkin. Jos sivut julkaistaan ja jätetään koskematta vuodeksi, näkyvyys jää tyypillisesti oman yrityksen nimen hakuihin.

Tekniset perusasiat: domain, hosting, nopeus, mobiili ja lomakkeet

Verkkotunnus eli domain on sinun nimissäsi. Varmista tämä, koska se on yleisin riita vanhan toimittajan kanssa. Webhotelli eli hosting on paikka, jossa sivusto sijaitsee. Molemmat ovat vuosimaksuja ja molemmat pitää voida siirtää tarvittaessa toiselle toimijalle.

Nopeus ja mobiilikäyttö ovat perusvaatimuksia, eivät lisäpalveluita. Yli puolet pk-yrityksen sivuston kävijöistä on puhelimella, usein kesken päivän. Käytännössä se tarkoittaa isoja kosketuspintoja, luettavaa tekstikokoa, puhelinnumeroa jota voi painaa ja kuvia jotka on pakattu järkevään kokoon.

Lomakkeista kannattaa sopia kolme asiaa: mihin sähköpostiin viestit tulevat, tuleeko lähettäjälle vahvistusviesti ja mitä tietoja lomake tallentaa. Evästeisiin ja tietosuojaan liittyvät tekstit ja suostumusratkaisu ovat osa toteutusta. Niiden yksityiskohdista kannattaa varmistaa oma vastuunjako toimittajan kanssa.

Projektin kulku viikko viikolta

Alla on tavallisen palvelusivuston kulku, kun sisällöt tuotetaan projektin aikana. Aikataulu venyy tai lyhenee sen mukaan, kuinka nopeasti kommentit ja materiaalit liikkuvat.

• Viikko 1: kartoitus. Käydään läpi palvelut, asiakasryhmät, kilpailijat, tavoitteet ja sivukartta. Sovitaan kuka toimittaa mitä ja milloin. Tarkistetaan domain ja tunnukset.
• Viikko 2: sisältörunko ja hakusanat. Jokaiselle sivulle päätetään aihe, otsikot ja tavoiteltu toimenpide. Kuvaustarve päätetään tässä.
• Viikot 2-4: tekstit ja kuvat. Haastattelut, kirjoitus, yrittäjän tarkistuskierros. Tämä vaihe määrää projektin keston.
• Viikot 3-5: toteutus. Ulkoasu, sivupohjat, sisällön vienti, lomakkeet, mobiiliversio.
• Viikko 5: testaus. Linkit, lomakkeet, nopeus, selaimet, puhelimet, oikoluku ja hakukoneperusteet.
• Viikko 6: julkaisu ja seuranta. Domainin osoitus, vanhojen osoitteiden ohjaukset, analytiikka, Google Search Console ja Business-profiilin päivitys.

Mistä kustannukset muodostuvat ja mitkä kulut jatkuvat

Verkkosivujen hinta muodostuu pääosin työtunneista, ei ohjelmistosta. Hintaan vaikuttavat sivujen määrä, tarvitaanko tekstit ja kuvat toimittajalta, tehdäänkö oma ilme vai käytetäänkö olemassa olevaa, ja onko sivustolla toiminnallisuuksia kuten ajanvarausta, monikielisyyttä tai verkkokauppaa.

Suurimmat yksittäiset erät ovat yleensä sisällöntuotanto ja valokuvaus. Jos tuotat tekstit ja kuvat itse, kokonaisuus on selvästi edullisempi mutta vaatii sinulta työaikaa. Kannattaa laskea oma tuntihinta mukaan, ennen kuin päättää tekevänsä kaiken itse.

Julkaisun jälkeen jatkuvia kuluja ovat verkkotunnuksen vuosimaksu, webhotelli, mahdolliset lisenssit sekä ylläpito eli päivitykset, varmuuskopiot ja tietoturva. Ylläpito voi olla kuukausimaksu tai tuntiperusteista. Sovi tämä kirjallisesti, koska päivittämätön sivusto on yleisin syy tietoturvaongelmiin. Hinnoittelun periaatteista kerromme tarkemmin hinnoittelusivulla ja hankinnan vaiheista sivulla hankinta.

Verkkosivujen uudistaminen: merkit siitä että sivut ovat jäljessä

Kaikkia sivuja ei tarvitse uusia. Jos rakenne on kunnossa ja sivusto toimii puhelimella, riittää usein sisällön päivitys ja ilmeen kohennus. Täysi uudistus kannattaa, kun perusta on väärä.

• Sivusto ei skaalaudu puhelimeen tai teksti pitää zoomata luettavaksi.
• Palveluvalikoima on muuttunut niin, että sivut kertovat väärää tarinaa.
• Sisällönhallinta on niin hankala, että et ole päivittänyt mitään kahteen vuoteen.
• Sivusto latautuu hitaasti eikä syy ole yksittäisessä kuvassa.
• Alustan tai lisäosien päivityksiä ei ole saatavilla tai ne on jätetty tekemättä.
• Et pääse itse käsiksi domainiin, hostingiin tai sisältöön.
• Yhteydenottoja ei tule, vaikka kävijöitä on. Tämä on usein sisältö- ja rakenneongelma, ja se voi ratketa myös ilman uudistusta.

Mitä kysyä toimittajalta ennen kuin allekirjoitat

Nämä kysymykset paljastavat yleensä nopeasti, sopiiko toimittaja pienyritykselle.

• Kuka omistaa domainin, sisällön ja lähdekoodin projektin jälkeen?
• Millä alustalla sivusto tehdään ja pääsenkö itse päivittämään tekstejä ja kuvia?
• Mitä hintaan sisältyy: tekstit, kuvat, hakukoneperusteet, koulutus, kuinka monta korjauskierrosta?
• Mitä jää minun vastuulleni ja millä aikataululla materiaalit tarvitaan?
• Mitä tapahtuu vanhoille osoitteille, jos sivurakenne muuttuu?
• Mitä ylläpito sisältää, paljonko se maksaa ja voinko irtisanoa sen?
• Miten sivuston tuloksia mitataan ja kuka niitä katsoo julkaisun jälkeen?
• Voitko näyttää vastaavia toteutuksia? Referenssejä kannattaa katsoa oman kokoluokan yrityksistä, esimerkiksi meidän caseista.

Itse tehty vai ammattilaisen toteuttama

Itse tehty sivusto on halvempi rahassa ja kalliimpi ajassa. Sivustorakentajilla saa muutamassa illassa aikaan siistin yksisivuisen esittelysivun, ja pienelle toimijalle se voi riittää pitkään. Ero näkyy yleensä kolmessa kohdassa: rakenne ja hakusanat, tekstien myyvyys ja tekniset yksityiskohdat kuten nopeus, ohjaukset ja lomakkeiden toimivuus.

Järkevä välimuoto on jaettu vastuu. Ammattilainen tekee rakenteen, ilmeen ja hakukoneperusteet, yrittäjä päivittää sen jälkeen itse tekstejä, kuvia ja referenssejä. Tämä vaatii, että sisällönhallinta on rakennettu käytettäväksi ja että saat käyttöopastuksen.

Julkaisun jälkeen: ylläpito, päivitystahti ja mittaaminen

Julkaisu on projektin puoliväli. Ensimmäisten kolmen kuukauden aikana kannattaa seurata kolmea lukua: kävijämäärä, mistä kävijät tulevat ja montako yhteydenottoa sivuilta tuli. Jos yhteydenottoja ei tule mutta kävijöitä on, ongelma on yleensä sivun tekstissä, hintatiedon puutteessa tai lomakkeen sijainnissa.

Realistinen päivitystahti pienyritykselle on yksi asia kuussa: uusi referenssi, päivitetty palvelukuvaus tai lyhyt artikkeli asiakkaan yleisimmästä kysymyksestä. Tämä riittää pitämään sivuston elossa myös Googlen silmissä. Tekninen ylläpito eli päivitykset ja varmuuskopiot kannattaa hoitaa kuukausittain, joko itse tai sovitusti toimittajan kanssa.

Tarvitsetko apua?

Jos harkitset ensimmäisiä sivuja tai vanhojen uusimista, aloita kartoituksesta: käydään läpi palvelut, tavoitteet, nykyinen sivusto ja se, mitä sinun kannattaa oikeasti hankkia. Saat samalla arvion siitä, mikä taso riittää ja mitä sisältöä projekti vaatii sinulta. Pyydä maksuton kartoitus, niin katsotaan tilanne rauhassa läpi.